lauantai 30. marraskuuta 2013

Käpytikka

Käpytikka (Dendrocopos major) on tikkalintuihin kuuluva lintu. Sen levinneisyysaluetta on Eurooppa ja pohjoinen Aasia. Käpytikan pituus on noin 25 senttimetriä, ja sen vatsa on valkoinen ja siivissä mustalla pohjalla valkoiset poikkiraidat. Käpytikkojen lajimäärään vaikuttaa kuusen ja männyn siemensadon onnistuminen. Se pesii monenlaisissa metsissä, vaikkakin suosii havumetsiä.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Tornipöllö

Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölaji.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Ankkoja

Ankka (Anas platyrhynchos f. domestica) on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Sinisorsasta jalostetun tavallisen ankan lisäksi ankoiksi voidaan nimittää Amerikasta peräisin olevan myskisorsan (Cairina moschata) tarhattuja ja jalostettuja muotoja.

Kattohaikara

Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikaroiden heimoon kuuluva lintulaji. Suuressa osassa Eurooppaa kattohaikaraan suhtaudutaan myötämielisesti, ja paikoin haikaraa pidetään jopa hyvän onnen tuojana. Sen vanha suomenkielinen nimitys oli valkea tuonenkurki. Nykyisen nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Niiden väitetään tuovan vauvoja silkkinyyteissä kotiin.

torstai 14. marraskuuta 2013

Jalohaikara

Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralintu.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Punainen flamingo

Flamingot (Phoenicopteridae) on lintujen heimo, joka toisinaan lasketaan haikaralintujen (Ciconiiformes) lahkoon, toisinaan omaan flamingolintujen lahkoonsa (Phoenicopteriformes). Jälkimmäisessa luokituksessa Phoenicopteridae on lahkonsa ainoa heimo. Flamingojen heimoon kuuluu kuusi lajia, jotka jaetaan kolmeen sukuun: Phoenicopterus (flamingot) ja Phoenicoparrus (andienflamingot); pikkuflamingo, Phoeniconaias minor, on oman sukunsa ainoa laji.
Flamingot elävät parvissa veden äärellä. Ne syövät äyriäisiä ja levää, joita ne kahlatessaan siilaavat nokallaan matalasta vedestä.
Flamingojen höyhenpeite on luonnossa punertavansävyinen. Väri syntyy ravinnosta saadusta karotenoidista. Karotenoidia sisältää eniten katkaravut joita flamingot syövät.
Suomessa on havaittu chilen-, pikku- ja tavallisia flamingoja, mutta kaikki yksilöt on tulkittu tarhakarkulaisiksi.

Sininen undulaatti

Undulaatti (Melopsittacus undulatus) on alkujaan kotoisin Australiasta, jossa se onkin yleisin papukaijalaji, n. 20 cm pitkä. Ne liikkuvat siellä jopa miljoonien lintujen parvissa.
Ensimmäiset undulaatit saapuivat Australiasta Englantiin merimiesten matkassa 1800-luvun puolivälissä. Undulaatti saatiin pian saapumisestaan lisääntymään Hollannissa. Vihreänkeltaisesta villistä undulaatista on saatu jalostuksen tuloksena mitä moninaisimpia värimuotoja (ei kuitenkaan punaista, sillä undulaatit eivät pysty muodostamaan punaista pigmenttiä) ja jalostuksen tuloksena lemmikkiundulaateista on tullut kookkaampia kuin villistä alkumuodostaan. Undulaatit ovat taitavia matkijoita ja voivat oppia puhumaan. Ne kuuluvat taitavimpiin puhujiin pienestä koostaan huolimatta.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Kalasääksi

Sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikolla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.
Kalasääski luettiin aiemmin sääksien heimon (Pandionidae) ainoaksi lajiksi, mutta uudemman luokittelun mukaan se kuuluu haukkojen heimoon omassa Pandioninae-alaheimossaan.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Merihanhi

Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhilaji ja kesyn hanhen kantamuoto.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Punakardinaali

Punakardinaali (Cardinalis cardinalis) on yli 20 senttimetrin pituinen varpuslintu. Meksikossa ja USA:ssa yleinen lintu on höyhenpeitteeltään räikeän tulipunainen, mutta kaula on yönmusta. Päässään sillä on tuuhea tupsu. Se käyttää ravinnokseen siemeniä, hedelmiä ja jätteitä. Punakardinaalilla on noin 20 alalajia.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Etelänkruunukurki

Etelänkruunukurki (Balearica regulorum) on afrikkalainen kurkilintu. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, joista nimialalaji regulorum elää mantereen etelä- ja lounaisosissa Angolasta ja Namibiasta Botswanaan, Zimbabween ja Etelä-Afrikkaan. Alalaji gibbericeps elää mantereen itäosassa Ugandasta ja Keniasta Pohjois-Zimbabween ja Pohjois-Mosambikiin. Edward Turner Bennett kuvaili lajin holotyypin Etelä-Afrikasta vuonna 1834.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Naurulokki

Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji. Naurulokilla on harmaa selkä ja siivet, valkea vatsapuoli, valkea pyrstö ja kesällä tummanruskea pää. Koivet ovat punaiset. Nuorella linnulla on mustapäisen pyrstön lisäksi ruskehtavia sävyjä. Talviasussa aikuisenkin pään väri vaalenee, ja laji onkin silloin hieman vaikeampi tunnistaa. Linnun pituus on 38–44 cm ja siipien kärkiväli 94–105 cm. Paino on keskimäärin 265 g. Naurulokki lentää.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Tiibetinhanhi

Tiibetinhanhi (Anser indicus) on aasialainen hanhilaji, joka on yleinen puistolintu. Sen vanha suomenkielinen nimi oli intianhanhi. Lajin kuvaili tieteelle ja nimesi John Latham vuonna 1790.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Punarinta

Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta ääntelee tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa ja voidaan kuulla erityisesti hämärän aikoihin.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Strutsi



Strutsi (Struthio camelus) on suurin nykyisin elävä lintu, joka kasvaa jopa 2,5 metriä korkeaksi. Sillä on pitkät jalat ja kaula. Se on lentokyvytön, mutta voi juosta 65 km/h. Se elää villinä Afrikassa, mutta sitä tarhataan kaikkialla maailmassa, Suomessakin, munien, lihan ja höyhenten takia. Strutsista käytettiin nimitystä kamelikurki vanhoissa raamatunsuomennoksissa. Strutsin potku voi tappaa aikuisen ihmisen.






lauantai 2. marraskuuta 2013

Pelikaanit

Pelikaani (Pelecanus onocrotalus) on isokokoinen pelikaanilintu. Pelikaanit tappelevat.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Ruskohaikara

Ruskohaikara (Ardea purpurea) on punertavansävyinen haikaralintu. Suomessa se on suurharvinaisuus. Ruskohaikara kävelee lammessa.