Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi etsii ruokaa.Valkoposkihanhi on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji.

Haapanat

Haapana (Anas penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji. Yksi haapana seisoo kivellä ja toinen ui lammessa.

Naakat

Naakka (Corvus monedula) on pienehkö tumma varislintu. Naakat etsivät ruokaa.

Käpytikka

Käpytikka (Dendrocopos major) on tikkalintuihin kuuluva lintu. Sen levinneisyysaluetta on Eurooppa ja pohjoinen Aasia. Käpytikan pituus on noin 25 senttimetriä, ja sen vatsa on valkoinen ja siivissä mustalla pohjalla valkoiset poikkiraidat. Käpytikkojen lajimäärään vaikuttaa kuusen ja männyn siemensadon onnistuminen. Se pesii monenlaisissa metsissä, vaikkakin suosii havumetsiä.

Tornipöllö

Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölaji.

Ankkoja

Ankka (Anas platyrhynchos f. domestica) on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Sinisorsasta jalostetun tavallisen ankan lisäksi ankoiksi voidaan nimittää Amerikasta peräisin olevan myskisorsan (Cairina moschata) tarhattuja ja jalostettuja muotoja.

Kattohaikara

Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikaroiden heimoon kuuluva lintulaji. Suuressa osassa Eurooppaa kattohaikaraan suhtaudutaan myötämielisesti, ja paikoin haikaraa pidetään jopa hyvän onnen tuojana. Sen vanha suomenkielinen nimitys oli valkea tuonenkurki. Nykyisen nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Niiden väitetään tuovan vauvoja silkkinyyteissä kotiin.

Jalohaikara

Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralintu.

Punainen flamingo

Flamingot (Phoenicopteridae) on lintujen heimo, joka toisinaan lasketaan haikaralintujen (Ciconiiformes) lahkoon, toisinaan omaan flamingolintujen lahkoonsa (Phoenicopteriformes). Jälkimmäisessa luokituksessa Phoenicopteridae on lahkonsa ainoa heimo. Flamingojen heimoon kuuluu kuusi lajia, jotka jaetaan kolmeen sukuun: Phoenicopterus (flamingot) ja Phoenicoparrus (andienflamingot); pikkuflamingo, Phoeniconaias minor, on oman sukunsa ainoa laji.
Flamingot elävät parvissa veden äärellä. Ne syövät äyriäisiä ja levää, joita ne kahlatessaan siilaavat nokallaan matalasta vedestä.
Flamingojen höyhenpeite on luonnossa punertavansävyinen. Väri syntyy ravinnosta saadusta karotenoidista. Karotenoidia sisältää eniten katkaravut joita flamingot syövät.
Suomessa on havaittu chilen-, pikku- ja tavallisia flamingoja, mutta kaikki yksilöt on tulkittu tarhakarkulaisiksi.

Sininen undulaatti

Undulaatti (Melopsittacus undulatus) on alkujaan kotoisin Australiasta, jossa se onkin yleisin papukaijalaji, n. 20 cm pitkä. Ne liikkuvat siellä jopa miljoonien lintujen parvissa.
Ensimmäiset undulaatit saapuivat Australiasta Englantiin merimiesten matkassa 1800-luvun puolivälissä. Undulaatti saatiin pian saapumisestaan lisääntymään Hollannissa. Vihreänkeltaisesta villistä undulaatista on saatu jalostuksen tuloksena mitä moninaisimpia värimuotoja (ei kuitenkaan punaista, sillä undulaatit eivät pysty muodostamaan punaista pigmenttiä) ja jalostuksen tuloksena lemmikkiundulaateista on tullut kookkaampia kuin villistä alkumuodostaan. Undulaatit ovat taitavia matkijoita ja voivat oppia puhumaan. Ne kuuluvat taitavimpiin puhujiin pienestä koostaan huolimatta.

Kalasääksi

Sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikolla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.
Kalasääski luettiin aiemmin sääksien heimon (Pandionidae) ainoaksi lajiksi, mutta uudemman luokittelun mukaan se kuuluu haukkojen heimoon omassa Pandioninae-alaheimossaan.

Merihanhi

Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhilaji ja kesyn hanhen kantamuoto.

Kukko

Kukosta kuva. Lähikuva kukon päästä.

Punakardinaali

Punakardinaali (Cardinalis cardinalis) on yli 20 senttimetrin pituinen varpuslintu. Meksikossa ja USA:ssa yleinen lintu on höyhenpeitteeltään räikeän tulipunainen, mutta kaula on yönmusta. Päässään sillä on tuuhea tupsu. Se käyttää ravinnokseen siemeniä, hedelmiä ja jätteitä. Punakardinaalilla on noin 20 alalajia.

Etelänkruunukurki

Etelänkruunukurki (Balearica regulorum) on afrikkalainen kurkilintu. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, joista nimialalaji regulorum elää mantereen etelä- ja lounaisosissa Angolasta ja Namibiasta Botswanaan, Zimbabween ja Etelä-Afrikkaan. Alalaji gibbericeps elää mantereen itäosassa Ugandasta ja Keniasta Pohjois-Zimbabween ja Pohjois-Mosambikiin. Edward Turner Bennett kuvaili lajin holotyypin Etelä-Afrikasta vuonna 1834.

Lokinpoikanen

Lokinpoikanen lepäilee.

Naurulokki

Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji. Naurulokilla on harmaa selkä ja siivet, valkea vatsapuoli, valkea pyrstö ja kesällä tummanruskea pää. Koivet ovat punaiset. Nuorella linnulla on mustapäisen pyrstön lisäksi ruskehtavia sävyjä. Talviasussa aikuisenkin pään väri vaalenee, ja laji onkin silloin hieman vaikeampi tunnistaa. Linnun pituus on 38–44 cm ja siipien kärkiväli 94–105 cm. Paino on keskimäärin 265 g. Naurulokki lentää.

Tiibetinhanhi

Tiibetinhanhi (Anser indicus) on aasialainen hanhilaji, joka on yleinen puistolintu. Sen vanha suomenkielinen nimi oli intianhanhi. Lajin kuvaili tieteelle ja nimesi John Latham vuonna 1790.

Punarinta

Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta ääntelee tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa ja voidaan kuulla erityisesti hämärän aikoihin.

Strutsi

Strutsi (Struthio camelus) on suurin nykyisin elävä lintu, joka kasvaa jopa 2,5 metriä korkeaksi. Sillä on pitkät jalat ja kaula. Se on lentokyvytön, mutta voi juosta 65 km/h. Se elää villinä Afrikassa, mutta sitä tarhataan kaikkialla maailmassa, Suomessakin, munien, lihan ja höyhenten takia. Strutsista käytettiin nimitystä kamelikurki vanhoissa raamatunsuomennoksissa. Strutsin potku voi tappaa aikuisen ihmisen.

Pelikaanit

Pelikaani (Pelecanus onocrotalus) on isokokoinen pelikaanilintu. Pelikaanit tappelevat.

Ruskohaikara

Ruskohaikara (Ardea purpurea) on punertavansävyinen haikaralintu. Suomessa se on suurharvinaisuus. Ruskohaikara kävelee lammessa.

Riikinkukko

Riikinkukko eli intianriikinkukko (Pavo cristatus) on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa tavattava suurikokoinen kanalintu. Laji on kesytetty ja sitä pidetään eläintarhoissa ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Riikinkukko on Intian kansallislintu.

Tikli

Tikli (Carduelis carduelis) on peiponsukuinen värikäs lintu, jota näkee etenkin talvella syömässä siemeniä talventörröttäjistä. Tikli seisoo rautaketjun päällä.

Suula

Suula (Morus bassanus)  pesivä merilintu. Suulalla on pitkät ja kapeat siivet ja pitkä, kiilamainen pyrstö. Linnun pituus on 87–100 cm ja siipien kärkiväli 165–180 cm. Koiras on hieman naarasta suurempi. Höyhenpuku on valkea mustia siipienkärkiä lukuun ottamatta. Kesäisin pää on kellertävä, talvisin vaaleampi. Nokka on vaaleansinertävä. Silmä on vaaleansininen, sen ja nokan ympäristössä näkyy mustaa ihoa. pesivä merilintu.

Huuhkaja

Huuhkajasta lähikuva päästä. Huuhkaja (Bubo bubo) on suurikokoinen pöllölaji. Huuhkaja on ollut Suomessa rauhoitettu pesimäaikana vuodesta 1966 ja kokonaan vuodesta 1983.

Pelikaani

Pelikaani nappaa kalan ja syö sen.

Neitokurki

 

Neitokurki (Anthropoides virgo / Grus virgo) on kurkilintu. Se on havaittu Suomessa 13 kertaa, viimeksi vuonna 2009.

Kanadanhanhi

Kanadanhanhi (Branta canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.

Liejukana

Liejukanalla on musta höyhenpeite ja ruskea selkä, valkea pyrstön alapuoli ja pitkittäisjuova kyljessä, punainen nokka ja nokan tyvi. Vihertävät jalat.

Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.

Laulujoutsen

Joutsenen pää lähikuvassa. Laulujoutsen.

Lokki

Lähikuva valkoisen lokin päästä.

Varpunen

Varpunen kurkistelee aukossa.

Kyhmyjoutsen

Kyhmyjoutsen seisoo nurmikolla.

Valkopäämerikotka

Valkopäämerikotkasta lähikuva päästä.

Haapana

Haapana kelluu vedessä.

Lokinpoikanen

Lokinpoikasesta kuva kun se seisoo hiekkatiellä.

Kanadanhanhet

Kanadanhanhet ylittävät hiekkatietä.

Kanadanhanhet

Kanadanhanhet ovat Mukkulan rannalla.

Valkoposkihanhet

Tavalliset valkoposkihanhet.

Sorsa

Sorsa on vedessä.

Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi seisoo vedessä.

Erikoinen poikanen

Erikoinen poikanen seisoo hiekkatiellä.

Sorsan iso poikanen lähikuva päästä

Tavallinen sorsan iso poikanen.

Sorsan poikanen lähikuva päästä

Tavallinen sorsan poikanen.

Sorsan poikaset

Poikaset ovat nurmikolla ja yksi niistä lepäilee ja toinen etsii ruokaa ja kolmas etsii myös ruokaa.

Varis

Varis seisoo nurmella.

Sorsan poikaset

Poikanen on lepäämässä ja toinen puhdistaa itsensä.

Sinisorsa

Sinisorsa on nurmikolla kävelemässä pois.

Linnunsulka

Linnunsulka on hiekkatiellä.