tiistai 31. joulukuuta 2013
Valkoposkihanhi
Valkoposkihanhi etsii ruokaa.Valkoposkihanhi on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji.
maanantai 30. joulukuuta 2013
Haapanat
Haapana (Anas penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji. Yksi haapana seisoo kivellä ja toinen ui lammessa.
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
lauantai 30. marraskuuta 2013
Käpytikka
Käpytikka (Dendrocopos major) on tikkalintuihin kuuluva lintu. Sen levinneisyysaluetta on Eurooppa ja pohjoinen Aasia.
Käpytikan pituus on noin 25 senttimetriä, ja sen vatsa on valkoinen ja
siivissä mustalla pohjalla valkoiset poikkiraidat. Käpytikkojen
lajimäärään vaikuttaa kuusen ja männyn siemensadon onnistuminen. Se
pesii monenlaisissa metsissä, vaikkakin suosii havumetsiä.
perjantai 22. marraskuuta 2013
perjantai 15. marraskuuta 2013
Ankkoja
Ankka (Anas platyrhynchos f. domestica) on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Sinisorsasta jalostetun tavallisen ankan lisäksi ankoiksi voidaan nimittää Amerikasta peräisin olevan myskisorsan (Cairina moschata) tarhattuja ja jalostettuja muotoja.
Kattohaikara
Kattohaikara (Ciconia ciconia) on kattohaikaroiden heimoon
kuuluva lintulaji. Suuressa osassa Eurooppaa kattohaikaraan
suhtaudutaan myötämielisesti, ja paikoin haikaraa pidetään jopa hyvän
onnen tuojana. Sen vanha suomenkielinen nimitys oli valkea tuonenkurki. Nykyisen nimensä mukaisesti kattohaikara pesii usein katoilla. Niiden väitetään tuovan vauvoja silkkinyyteissä kotiin.
torstai 14. marraskuuta 2013
Jalohaikara
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralintu.
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Punainen flamingo
Flamingot (Phoenicopteridae) on lintujen heimo, joka toisinaan lasketaan haikaralintujen (Ciconiiformes) lahkoon, toisinaan omaan flamingolintujen lahkoonsa (Phoenicopteriformes). Jälkimmäisessa luokituksessa Phoenicopteridae on lahkonsa ainoa heimo. Flamingojen heimoon kuuluu kuusi lajia, jotka jaetaan kolmeen sukuun: Phoenicopterus (flamingot) ja Phoenicoparrus (andienflamingot); pikkuflamingo, Phoeniconaias minor, on oman sukunsa ainoa laji.
Flamingot elävät parvissa veden äärellä. Ne syövät äyriäisiä ja levää, joita ne kahlatessaan siilaavat nokallaan matalasta vedestä.
Flamingojen höyhenpeite on luonnossa punertavansävyinen. Väri syntyy ravinnosta saadusta karotenoidista. Karotenoidia sisältää eniten katkaravut joita flamingot syövät.
Suomessa on havaittu chilen-, pikku- ja tavallisia flamingoja, mutta kaikki yksilöt on tulkittu tarhakarkulaisiksi.
Flamingot elävät parvissa veden äärellä. Ne syövät äyriäisiä ja levää, joita ne kahlatessaan siilaavat nokallaan matalasta vedestä.
Flamingojen höyhenpeite on luonnossa punertavansävyinen. Väri syntyy ravinnosta saadusta karotenoidista. Karotenoidia sisältää eniten katkaravut joita flamingot syövät.
Suomessa on havaittu chilen-, pikku- ja tavallisia flamingoja, mutta kaikki yksilöt on tulkittu tarhakarkulaisiksi.
Sininen undulaatti
Undulaatti (Melopsittacus undulatus) on alkujaan kotoisin Australiasta, jossa se onkin yleisin papukaijalaji, n. 20 cm pitkä. Ne liikkuvat siellä jopa miljoonien lintujen parvissa.
Ensimmäiset undulaatit saapuivat Australiasta Englantiin merimiesten matkassa 1800-luvun puolivälissä. Undulaatti saatiin pian saapumisestaan lisääntymään Hollannissa. Vihreänkeltaisesta villistä undulaatista on saatu jalostuksen tuloksena mitä moninaisimpia värimuotoja (ei kuitenkaan punaista, sillä undulaatit eivät pysty muodostamaan punaista pigmenttiä) ja jalostuksen tuloksena lemmikkiundulaateista on tullut kookkaampia kuin villistä alkumuodostaan. Undulaatit ovat taitavia matkijoita ja voivat oppia puhumaan. Ne kuuluvat taitavimpiin puhujiin pienestä koostaan huolimatta.
Ensimmäiset undulaatit saapuivat Australiasta Englantiin merimiesten matkassa 1800-luvun puolivälissä. Undulaatti saatiin pian saapumisestaan lisääntymään Hollannissa. Vihreänkeltaisesta villistä undulaatista on saatu jalostuksen tuloksena mitä moninaisimpia värimuotoja (ei kuitenkaan punaista, sillä undulaatit eivät pysty muodostamaan punaista pigmenttiä) ja jalostuksen tuloksena lemmikkiundulaateista on tullut kookkaampia kuin villistä alkumuodostaan. Undulaatit ovat taitavia matkijoita ja voivat oppia puhumaan. Ne kuuluvat taitavimpiin puhujiin pienestä koostaan huolimatta.
tiistai 12. marraskuuta 2013
Kalasääksi
Sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus)
on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikolla.
Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.
Kalasääski luettiin aiemmin sääksien heimon (Pandionidae) ainoaksi lajiksi, mutta uudemman luokittelun mukaan se kuuluu haukkojen heimoon omassa Pandioninae-alaheimossaan.
Kalasääski luettiin aiemmin sääksien heimon (Pandionidae) ainoaksi lajiksi, mutta uudemman luokittelun mukaan se kuuluu haukkojen heimoon omassa Pandioninae-alaheimossaan.
maanantai 11. marraskuuta 2013
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
lauantai 9. marraskuuta 2013
Punakardinaali
Punakardinaali (Cardinalis cardinalis) on yli 20 senttimetrin pituinen varpuslintu. Meksikossa ja USA:ssa yleinen lintu on höyhenpeitteeltään räikeän tulipunainen, mutta kaula on yönmusta. Päässään sillä on tuuhea tupsu. Se käyttää ravinnokseen siemeniä, hedelmiä ja jätteitä. Punakardinaalilla on noin 20 alalajia.
perjantai 8. marraskuuta 2013
Etelänkruunukurki
Etelänkruunukurki (Balearica regulorum) on afrikkalainen kurkilintu. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, joista nimialalaji regulorum elää mantereen etelä- ja lounaisosissa Angolasta ja Namibiasta Botswanaan, Zimbabween ja Etelä-Afrikkaan. Alalaji gibbericeps elää mantereen itäosassa Ugandasta ja Keniasta Pohjois-Zimbabween ja Pohjois-Mosambikiin. Edward Turner Bennett kuvaili lajin holotyypin Etelä-Afrikasta vuonna 1834.
torstai 7. marraskuuta 2013
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Naurulokki
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji. Naurulokilla on harmaa selkä ja siivet, valkea vatsapuoli, valkea pyrstö
ja kesällä tummanruskea pää. Koivet ovat punaiset. Nuorella linnulla on
mustapäisen pyrstön lisäksi ruskehtavia sävyjä. Talviasussa aikuisenkin
pään väri vaalenee, ja laji onkin silloin hieman vaikeampi tunnistaa.
Linnun pituus on 38–44 cm ja siipien kärkiväli 94–105 cm. Paino on
keskimäärin 265 g. Naurulokki lentää.
tiistai 5. marraskuuta 2013
Tiibetinhanhi
Tiibetinhanhi (Anser indicus) on aasialainen hanhilaji, joka on yleinen puistolintu. Sen vanha suomenkielinen nimi oli intianhanhi. Lajin kuvaili tieteelle ja nimesi John Latham vuonna 1790.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Punarinta
Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen
heimoon. Punarinta ääntelee tikitystä muistuttavalla äänellä
”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa ja voidaan kuulla
erityisesti hämärän aikoihin.
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Strutsi
Strutsi (Struthio camelus) on suurin nykyisin elävä lintu, joka kasvaa jopa 2,5 metriä korkeaksi. Sillä on pitkät jalat ja kaula. Se on lentokyvytön, mutta voi juosta 65 km/h. Se elää villinä Afrikassa, mutta sitä tarhataan kaikkialla maailmassa, Suomessakin, munien, lihan ja höyhenten takia. Strutsista käytettiin nimitystä kamelikurki vanhoissa raamatunsuomennoksissa. Strutsin potku voi tappaa aikuisen ihmisen.
lauantai 2. marraskuuta 2013
perjantai 1. marraskuuta 2013
Ruskohaikara
Ruskohaikara (Ardea purpurea) on punertavansävyinen haikaralintu. Suomessa se on suurharvinaisuus. Ruskohaikara kävelee lammessa.
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
Riikinkukko
Riikinkukko eli intianriikinkukko (Pavo cristatus) on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa
tavattava suurikokoinen kanalintu. Laji on kesytetty ja sitä pidetään
eläintarhoissa ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Riikinkukko on Intian kansallislintu.
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Tikli
Tikli (Carduelis carduelis) on peiponsukuinen värikäs lintu, jota näkee etenkin talvella syömässä siemeniä talventörröttäjistä. Tikli seisoo rautaketjun päällä.
tiistai 22. lokakuuta 2013
Suula
Suula (Morus bassanus) pesivä merilintu. Suulalla on pitkät ja kapeat siivet ja pitkä, kiilamainen pyrstö. Linnun
pituus on 87–100 cm ja siipien kärkiväli 165–180 cm. Koiras on hieman
naarasta suurempi. Höyhenpuku on valkea mustia siipienkärkiä lukuun
ottamatta. Kesäisin pää on kellertävä, talvisin vaaleampi. Nokka on
vaaleansinertävä. Silmä on vaaleansininen, sen ja nokan ympäristössä
näkyy mustaa ihoa. pesivä merilintu.
maanantai 21. lokakuuta 2013
Huuhkaja
Huuhkajasta lähikuva päästä. Huuhkaja (Bubo bubo) on suurikokoinen pöllölaji. Huuhkaja on ollut Suomessa rauhoitettu pesimäaikana vuodesta 1966 ja kokonaan vuodesta 1983.
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
lauantai 19. lokakuuta 2013
Neitokurki
Neitokurki (Anthropoides virgo / Grus virgo) on kurkilintu. Se on havaittu Suomessa 13 kertaa, viimeksi vuonna 2009.
perjantai 18. lokakuuta 2013
Kanadanhanhi
Kanadanhanhi (Branta canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.
torstai 17. lokakuuta 2013
Liejukana
Liejukanalla on musta höyhenpeite ja ruskea selkä, valkea pyrstön
alapuoli ja pitkittäisjuova kyljessä, punainen nokka ja nokan tyvi.
Vihertävät jalat.
Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
tiistai 15. lokakuuta 2013
maanantai 14. lokakuuta 2013
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
sunnuntai 25. elokuuta 2013
sunnuntai 18. elokuuta 2013
perjantai 9. elokuuta 2013
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
Sorsan poikaset
Poikaset ovat nurmikolla ja yksi niistä lepäilee ja toinen etsii ruokaa ja kolmas etsii myös ruokaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)